Suunnittelijan 7 mokaa
Virheistä oppii eniten ja siksi päätin tehdä listaa omista erheistäni vuosien varrella.
Väärä mitoitus
Ensimmäinen toteutunut suunnitelma oli vanhempieni pihan oleskelupaikka. Opiskelin silloin puutarhuriksi ja halusin luoda ulko-oven lähelle oleskelupaikan, jossa istuskella ja nauttia päiväkahvit. Paikan ja materiaalin valinta onnistuivat suhteellisen hyvin, mutta mitoitus meni mönkään. Koulussa oli opetettu, että oleskeluun riittää hyvin 4 x 4 metriä. Kahdelle sivulle valitsin norjanangervon, jonka istutin puolen metrin päähän laatoituksen reunasta. Kahden vuoden kuluttua kahville pääsyä piti jonottaa, sillä oleskelupaikalle mahtui kerralla vain yksi ihminen.
2. Huono tilanjäsentely
Opistossa tehtiin ensimmäistä pihasuunnitelmaa, paikalla ei käyty, vaikka kyseessä oli todellinen kohde. Mittakaavasta ei ollut oikein käsitystä. Kun suunnitelmat olivat valmiit ja pidettiin palautekeskustelu, opettaja sanoi, että pitkulainen tila kannattaisi jakaa poikittain, eikä korostaa kapeaa tilaa istuttamalla kasvit pitkiin yhdensuuntaisiin riveihin, kuten olin tehnyt. Ajatus jäi lähtemättömästi mieleeni, enkä ole toivottavasti toistanut samaa virhettä.
3. Epämääräiset muodot
Kaareva käytävä voi näyttää hyvältä suunnitelmassa, mutta jos kaari on liian varovainen, se näyttää vain juosten kustulta tai vähintään epämääräiseltä. Tunnustan, olen syyllistynyt. Tähän liittyy myös mittakaavan hallitseminen, piipertämistä pitää myös välttää.
4. Korkojen unohtaminen
Ennen suunnitelmista puuttuivat lähes aina korot, ei niihin juuri kiinnitetty huomiota hortonomikoulutuksessa 80-luvulla. Kaadoista jotain puhuttiin, mutta aivan liian vähän. Ilmankos 70- ja 80-luvun rakennuksissa on niin paljon kosteusvaurioita. Kun on juuri oppinut tekemään pinnantasaussuunnitelman ja määrittelemään kaivojen paikat, pitää alkaa miettimään hulevesien hyödyntämistä, tulvareittejä ja sadepuutarhoja.
5. Asiakkaan huono kuuntelu tai ymmärtäminen
Asiakkaan toiveita on joskus vaikea kirjata ylös, pahinta on puheliaat ihmiset, jotka hyppivät asiasta toiseen ja alkavat kesken kaiken väitellä keskenään. Joka taloyhtiössä asuu ihminen, joka vastustaa periaatteessa kaikkea, mikä maksaa tai tuo kuolleelle pihalle elämää. Vaikeata on myös suunnitella tilaajalle, joka ei halua eikä aio hoitaa pihaa lainkaan. Asiakkaan ymmärtäminen on kuitenkin suunnittelutyön kulmakivi, eikä tätä voi ohittaa. Suunnittelijalla pitää olla aistit valppaana asiakaskäynnillä ja jos asiakkaalla on ihan mahdottomia toiveita, uskallusta palauttaa heidät maanpinnalle. Ei helppoa, vielä riittää opeteltavaa.
6. Intuition hukkaaminen ja keskinkertaiset suunnitelmat
Joskus suunnitelman idea tulee heti ja se on ainakin omasta mielestä loistava. Joskus paikka ahdistaa, on huono fengshui, eikä oikein tiedä, mikä on pielessä. Suunnittelutyön reunaehdot vievät tilaa ja saattavat imeä kaiken energian ja luovuuden. Joskus yön yli nukkuminen auttaa, joskus ei auta edes viikon loma. Kun idea lopulta syntyy ja menee luonnoksen kanssa takaisin maastoon, huomaa, ettei idea toimikaan. On aloitettava alusta tai saatettava loppuun keskeneräiseltä tuntuva työ.
Tai jos ei ole edes mitään maastoa tai paikkaa, on vain tuleva rakennustyömaa, josta räjäytetään tieltä entiset. Tavoitteeni on kuitenkin, että voin olla suunnitelmaan suhteellisen tyytyväinen ja joskus se saa riittää.
7. Hintojen polkeminen
Myönnän, olen syyllistynyt. Opiskeluaikana ja oman työn ohessa puolitutulle on tullut tehtyä halpa pihasuunnitelma. Innosta puhkuen ja imarreltuna siitä, että joku pyytää, kunhan jonkinlaisen vaivan palkan saa. Nyt yrittäjänä ajattelen, että se on täysin moraalitonta toimintaa. Jos ei tee suunnittelutöitä elääkseen, ei tarvitse huomioida vakuutuksia, eläkkeitä, arvonlisäveroa, työhuonekuluja, loma-ajan palkkaa jne.
Siksi pyydän, rakkaat alaa opiskelevat, vastavalmistuneet ja elantonsa muussa työssä hankkivat, älkää myykö työtänne halvalla, sillä samalla vedätte itseltänne ja koko alalta maton jalkojen alta.
Lista ei ole täydellinen, yhteistyökumppanit voisivat helposti lisätä siihen muutaman kohdan.
Eeva Blomberg
on suunnitteluhortonomi vuodelta -84 ja yrittäjä vuodesta -98
